 |
 |
 |

 Huoli
 Hoito
 Raskaus

Hoito

|
 |


Siemennesteanalyysi
Siemennesteanalyysi tehdään yleensä näytteestä,
joka otetaan vähintään 36–72 tunnin selibaatin jälkeen.
Näytteenotto tapahtuu yleensä masturboimalla, mutta jotkut
keskukset ovat hyväksyneet myös erityisen kondomin, jonka avulla
siemenneste voidaan kerätä normaalin yhdynnän yhteydessä. Kun näyte
on saatu, se on toimitettava klinikalle mahdollisimman pian.
Analyysi tehdään sekä silmämääräisesti että
mikroskooppitutkimuksella.
Näytteestä arvioidaan ensin siemennesteen fysikaaliset
ominaisuudet, siittiötiheys, liikkuvuus ja morfologia
(rakenne).
Tämän lisäksi tarkistetaan usein siemennesteen pH-arvo (jonka tulee
olla neutraali tai lievästi hapan: emäksinen siemenneste voi
viitata tulehdukseen), nesteytyminen ja viskositeetti, ja tehdään
siittiövasta-ainetesti.
Myös siemennesteen fruktoosipitoisuus määritetään, sillä fruktoosin
puuttuminen viittaa rakkularauhasten takaiseen tukokseen. Tämä on
yksi harvoista tapauksista, joissa koepalan ottaminen kiveksestä
voi olla aiheellista.
Siemennesteessä olevilla valkosoluilla (leukosyyteillä) on
haitallinen vaikutus hedelmöitymiseen, ja ne voivat viitata
sukupuolielinten infektioon erityisesti, jos siemennesteen pH on
emäksinen.
Alla olevassa taulukossa esitetään Maailman terveysjärjestön (WHO)
normaalia siemennesteanalyysiä koskevat kriteerit.
| WHO:n normaalia
siemennesteanalyysiä koskevat kriteerit | | Kriteeri | Parametrit | | Määrä | 2,0-5,0 ml | | pH | 7,2-7,8 | | Siittiötiheys | 20 000 000 millilitrassa tai
enemmän | | Siittiöiden
kokonaismäärä | 40 000 000 tai
enemmän | | Liikkuvuus | Yli
50% liikkuu eteenpäin, tai yli 25% liikkuu eteenpäin
nopeasti ja lineaarisesti 60 minuutin sisällä näytteenotosta | | Rakenne | Yli 50% normaali
rakenne | | Elinkelpoisuus | Yli 75% elossa (väriaine pois
lukien) | | Valkosolut | Alle 1 000 000 millilitrassa | | Sinkki
(kokonaismäärä) | Yli 2,4
mol kertasiemennesteessä | | Sitruunahappo
(kokonaismäärä) | Yli 52 mol (10 mg)
kertasiemennesteessä | | Fruktoosi
(kokonaismäärä) | Yli 13
mol kertasiemennesteessä |
|
Siittiöiden määrä (lukumäärä tai tiheys näytteessä) on kriittinen
asia, mutta myös muut asiat kuten siittiöiden liikkuvuus ja
eteenpäin eteneminen ovat tärkeitä määritettäessä siittiöiden
hedelmöittämiskykyä.
Vaikka siittiöitä olisikin niukasti, mies voi silti olla
hedelmällinen jos siittiöt ovat korkealaatuisia (elinkelpoisia ja
erittäin liikkuvia). Lisäksi jotkut arvot, joiden katsottiin
aiemmin viittaavan hedelmättömyyteen (esim. siittiöiden määrä <
5 miljoonaa/ml tai siittiöiden liikkuvuus < 20 %) voivat itse
asiassa merkitä hedelmällisyyttä.
Siemennestenäytteitä tulee analysoida 2–3, sillä saman henkilön
peräkkäisissä näytteissä voi siittiöiden määrässä ja liikkuvuudessa
olla huomattavaa vaihtelua. Siemennestenäytteet voidaan luokitella
potentiaalisesti fertiileiksi, subfertiileiksi tai infertiileiksi
(atsoospermia).
|
|
 |
 |
 |