EtusivuTietoa sivustostaSanastoLähteetHakuSivukartta
			Huoli Hoito Raskaus Hoito Lääkärin vastaanotolla Yksilöllinen hoito Mitä on geenitekniikka? Valmistusmenetelmät Naisille annettavat hoidot Miehille annettavat hoidot Hoidon merkitys Tehosta hyvinvointiasi Kysymyksiä lääkärille Usein kysyttyjä kysymyksiä hoidosta		Mitä on geeniteknologia? Geenitekniikka kehitettiin 1980-luvun loppupuolella. Tällä menetelmällä tuotetaan hormoneja deoksiribonukleiinihapon (DNA) avulla. Ennen geenitekniikan kehittämistä hormoneja eristettiin ja puhdistettiin ainoastaan vaihdevuosi-iän ohittaneiden naisten virtsasta. Se on edelleen käytössä oleva tapa tuottaa lisääntymishormoneja. Geenitekniikasta on kuitenkin paljon hyötyä niillä kahdella hedelmöityshoitojen alueella, jotka ovat tärkeitä munasarjojen stimuloinnin ja raskauden mahdollisuuden parantamiseksi: Tehokkaat hedelmöityshoitoihin tarkoitetut lääkkeet, joilla munasarjojen stimulaatiota voidaan hallita tarkasti Hoidon räätälöiminen potilaan yksilöllisiä tarpeita vastaavaksi            Miten se toimii? Kaikki elävän organismin (bakteerista ihmiseen) solut sisältävät yhden tai useamman DNA-molekyylin, joita voidaan kutsua ”geenikirjastoksi”. Tämä kirjasto sisältää kaikki ”kirjat” (geenit), joita tarvitaan erilaisten elämän kannalta välttämättömien molekyylien (proteiinien) tuottamiseen. Näiden molekyylien tuotannossa käytetty koodausjärjestelmä on kaikilla eliöillä sama. Elävän organismin jokainen solu on kuitenkin ohjelmoitu tuottamaan vain rajallisia määriä tiettyjä proteiineja tietyssä ympäristössä. Geenejä voidaan siirtää solusta toiseen. Tämä tarkoittaa, että ohjelmoimalla solu uudelleen se voidaan saada erittämään jotakin tiettyä proteiinia (esim. kasvuhormonia), jota se ei erittänyt aiemmin. Tämä saadaan aikaan viemällä kasvuhormonin tuotantoa koodaava geeni soluun (ks. kaavio 1 alla). Nämä muokatut rekombinanttisolut siirtävät uudet ominaisuudet jälkeläisilleen. Soluviljelyssä solu jakautuu, ja tuloksena syntyvä tytärsolujen joukko erittää haluttua proteiinia. Geenin siirtäminen solusta toiseen Tämä uusi tekniikka on mahdollistanut monien lääketieteellisten sovellusten kehittämisen. Nykyisin voidaan tuottaa paljon aiempaa puhtaampia molekyylejä niin paljon kuin niitä tarvitaan, eikä tuotanto ole riippuvainen saatavilla olevasta raaka-aineesta kuten virtsasta. Tuotantoprosessi on yhdenmukainen ja helpommin hallittavissa kuin eristys- ja puhdistusprosessit, mutta se vaatii huomattavia investointeja kehittyneeseen teknologiaan. Gonadotropiinien tuottamista geenitekniikan avulla alettiin tutkia 1980-luvun puolivälissä. Escherichia coli (E. coli) –bakteerien kaltaisten bakteerisolujen uskottiin olevan tehokkain mahdollinen rekombinanttiproteiinilääkkeiden tuotantojärjestelmä. Tämä piti kuitenkin paikkansa vain pienten ja yksinkertaisten proteiinien kohdalla eikä suurempien, monimutkaisempien hoidollisten proteiinien kuten ihmisen follikkelia stimuloivan hormonin (h-FSH), ihmisen luteinisoivan hormonin (h-LH) ja ihmisen istukkagonadotropiinin (hCG) kohdalla.  Aikajana: Hormonituotannon edistysaskeleet Nisäkässolujen havaittiin olevan biologisesti aktiivisten gonadotropiinien tuotantoon sopivia isäntäsoluja.  Geenitekniikka hedelmöityshoidoissa  Geenitekniikalla voidaan tuottaa monia erittäin tärkeitä hormoneja, joita käytetään hedelmöityshoidoissa. Näitä hormoneja ovat: Rekombinantti ihmisen follikkelia stimuloiva hormoni (r-hFSH): käytetään avusteisten lisääntymismenetelmien (ART) yhteydessä ovulaation induktiossa (OI) ja kontrolloidussa munasarjojen stimuloinnissa. Rekombinantti luteinisoiva hormoni (r-hLH): useimmat ART-hoitoja saavat naiset tarvitsevat yleensä vain FSH:ta useiden munarakkuloiden kehittymistä varten. Silti myös LH on tämän prosessin avainhormoni. Rekombinantti ihmisen istukkagonadotropiini (r-hCG): käytetään munasarjojen stimuloinnin jälkeen ovulaation aikaansaamiseksi naisilla, joiden hedelmättömyys johtuu ovulaatiotoiminnan heikentymisestä, sekä munarakkuloiden kehittymisen loppuvaiheessa ART-hoitoja saavilla naisilla. Geenitekniikan hyödyt Jo yli 40 vuoden ajan virtsasta saatavat gonadotropiinit ovat auttaneet satojatuhansia hedelmättömiä pariskuntia saamaan hartaasti toivomansa lapsen. 1980-luvulla yleistynyt geeniteknologia on mahdollistanut gonadotropiinihormonien valmistamisen myös geeni- eli rekombinanttitekniikalla. Puhtaus ja siedettävyys 1990-luvun alkuun asti gonadotropiinien (lisääntymisen kannalta tärkeitä hormoneja) puhdistustekniikoilla saatiin aikaan tuotteita, joissa oli alle 5 % vaikuttavaa ainetta ja yli 95 % muita proteiineja. Puhdistustekniikoiden kehitys mahdollisti erittäin puhtaiden proteiinien, joissa oli jopa yli 95 % puhdasta hormonia, tuottamisen vuonna 1993. Muiden kuin FSH-tyyppisten proteiinien pitoisuus on geenitekniikalla saatu pienenemään alle yhden prosentin. Nykyään suurin osa hedelmöityshoidoista tehdään rekombinanttigonadotropiineilla. Turvallisuus Kuten kaikilla lääkkeillä, hedelmöityshoitoihin tarkoitetuilla lääkkeillä voi joskus olla haittavaikutuksia. Yleisimpiä haittavaikutuksia ovat pistoskohdan reaktiot, päänsärky, pahoinvointi, oksentelu, rintojen arkuus, vatsavaivat ja munasarjakystat. Päänsäryn, pahoinvoinnin ja oksentelun tiedetään liittyvän estrogeenitasojen muutoksiin.
			© 2003-2008 Merck Serono S.A. Lue myös sivuston käyttöehdot. Last Updated:02/08/2010