EtusivuTietoa sivustostaSanastoLähteetHakuSivukartta

 Huoli MenuHuoli
 Hoito MenuHoito
 Raskaus MenuRaskaus


Huoli

  Hedelmällisyyden arvioiminen
  Hedelmällisyyden ymmärtäminen
  Hedelmällisyyden maksimointi
  Hedelmällisyys: johdanto
  Naisen hedelmällisyys
  Iän vaikutus
  Ovulaatiohäiriöt
  Ovulaatiohäiriöiden määritelmiä
  Ovulaatiohäiriöiden kliiniset piirteet
  Häiriöiden mahdollisia aiheuttajia
  Ovulaation puuttuminen
  Ovulaation epäsäännöllisyys
  Munasarjojen monirakkulatauti (PCOD)
  Luteaalivaiheen riittämättömyys
  Prolaktiinihäiriöt
  Rakenteelliset syyt
  Kromosomaaliset häiriöt
  Muita syitä (idiopaattiset)
  Miehen hedelmällisyys
  Hedelmättömyyden seuraukset
  Lääkäriltä kysyttäviä kysymyksiä
  IVF-klinikat Suomessa
  Järjestöt ja yhdistykset
Graphic

Munasarjojen monirakkulatauti (PCOD)

Polykystisen munasarjaoireyhtymän (PCOD), joka tunnetaan paremmin nimellä munasarjojen monirakkulatauti, uskotaan olevan yleisin syy lisääntymisikäisten naisten munasarjojen toimintahäiriöille. Se on joka tapauksessa erittäin merkittävä hedelmättömyyden aiheuttaja, joten sitä on tarpeen käsitellä yksityiskohtaisesti.

Munasarjojen monirakkulataudissa munasarjat ovat suurentuneet, ja niiden uloin kerros on sileä, normaalia paksumpi ja monien pienten kystojen peitossa. Kystat ovat itsessään vaarattomia, mutta ne voivat aiheuttaa kuukautisten poisjäännin tai epäsäännöllisyyden ja siten hedelmättömyyttä.

Kliiniset piirteet

Munasarjojen monirakkulataudin diagnostisena kriteerinä on polykystisten munasarjojen havaitseminen ultraäänikuvauksessa. Tähän löydökseen voi liittyä moninaisia merkkejä ja oireita, erityisesti mieshormonien liikatuotantoa (hyperandrogenismi). Tutkimuksissa havaitaan yleensä, että seerumin LH-pitoisuus on yli 10 IU/l ja seerumin testosteronipitoisuus on koholla.

Munasarjojen monirakkulataudin merkit ja oireet:
  • LH-tasot koholla (seerumin LH >10 IU/l).
  • Alhaiset tai normaalit FSH-tasot (mikäli FSH-tasot ovat normaalit, ne ovat silti todennäköisesti munarakkuloiden normaaliin kehitykseen tarvittavan raja-arvon alapuolella).
  • LH/FSH-suhde koholla (>2:1 tai 3:1).
  • Androgeeni/testosteronitasot koholla.
  • Suurentuneet polykystiset munasarjat.
  • Useita kypsymättömiä munarakkuloita (yleensä 2–8 mm).
  • 10 munarakkulaa munasarjaa kohti.
  • Epäsäännölliset kuukautiset ja ovulaation puuttuminen.
  • Liiallinen karvankasvu ja akne (mieshormonien ylituotannon takia).
  • Liikalihavuus.
Munasarjojen monirakkulatautiin liittyy mieshormonien aiheuttamia oireita kuten liiallista karvankasvua ja liikalihavuutta, mutta nämä oireet eivät ole välttämättömiä diagnoosin tekemisen kannalta. Ihon talirauhasten tavallista runsaampi eritys on myös yleinen oire.

Munasarjojen monirakkulatauti ja hedelmällisyys

Lievässä munasarjojen monirakkulataudissa naisella ei välttämättä ole kuukautishäiriöitä ja ovulaatio voi tapahtua normaalisti, mutta usein raskaaksi tulo viivästyy ja keskenmenon riski on suurempi.

Keskivaikeassa munasarjojen monirakkulataudissa naisen kuukautiskierto on epäsäännöllinen (esim. harvat kuukautiset tai kuukautisten poisjääminen) ja ovulaatio puuttuu.

Vaikean munasarjojen monirakkulataudin oireita ovat liikalihavuus, liiallinen karvankasvu, kuukautisten puuttuminen ja siitä aiheutuva hedelmättömyys.


Munasarjojen monirakkulataudin hoito

Munasarjojen monirakkulataudin hoito riippuu siitä, haluaako nainen tulla raskaaksi vai ei. Joskus kuukautiskierron ja ovulaation palautuminen normaaleiksi vaatii vain yksinkertaisia toimenpiteitä kuten painonpudotusta.

Naisilla, jotka eivät halua tulla raskaaksi, hoito voi olla oireenmukaista. Potilaalle voidaan määrätä ehkäisytabletteja kuukautisten säännöllisyyden palauttamiseksi ja estrogeenejä tai anti-androgeenejä kuten syproteroniasetaattia liiallisen karvankasvun tai aknen hoitoon. 

Naisilla, jotka haluavat tulla raskaaksi, hoito aloitetaan yleensä klomifeenisitraatilla (ks. Naisille annettavat hoidot) annoksella 50–110 mg/vrk viitenä päivänä kuukaudessa. Tämä hoito palauttaa kuukautiset ja ovulaation 70 %:lla naisista, ja 30 % tulee raskaaksi kolmen kuukauden sisällä hoidosta. Raskauden onnistumisen todennäköisyys on kuitenkin pieni ja keskenmenon riski suuri.

Jos nainen ei ole tullut raskaaksi kuuden kuukauden klomifeenihoidon jälkeen, voidaan aloittaa gonadotropiinihoito, johon yhdistetään joskus GnRH-analogi LH-erityksen estämiseksi ja keskenmenon riskin pienentämiseksi. Gonadotropiineja on kuitenkin käytettävä varoen munasarjojen monirakkulatautipotilailla, koska näillä potilailla on suuri munasarjojen hyperstimulaatio-oireyhtymän riski ja koska saman gonadotropiiniannoksen aikaansaama vaste voi olla hyvin erilainen eri syklien aikana.

Vaihtelevan annosvasteen minimoimiseksi tulee käyttää mieluummin puhtaita FSH-valmisteita kuin hMG:n kaltaisia epäpuhtaita valmisteita (ks. osa 2). Jotta ovulaatio voitaisiin palauttaa ilman munasarjojen hyperstimulaatiota, on tärkeää, että gonadotropiiniannos määritetään mahdollisimman tarkasti. Siksi tulee käyttää vain erittäin puhtaita valmisteita.



  To Top Of Page
© 2003-2008 Merck Serono S.A. Lue myös sivuston käyttöehdot.
Last Updated:02/08/2010