 |
 |
 |

 Huoli
 Hoito
 Raskaus

Huoli

|
 |


Iän vaikutus
Ikä ja hedelmällisyys ovat yleensä kääntäen
verrannolliset, ja naisen hedelmättömyydessä
lisääntymisjärjestelmän ikääntyminen on tärkeässä asemassa.
Vuosina 1965–1988 tehtyjen tutkimusten perusteella American
National Bureau of Health Statistics –virasto on vahvistanut
havainnon, että nopein yhden vuoden aikana tapahtuva
hedelmällisyyden aleneminen tapahtuu 35 vuoden iässä. Kussakin
tutkimuksessa 12 kuukauden raja-arvoa pidettiin hedelmättömyyden
mittarina, ja kaikissa tutkimuksissa kävi ilmi, että yli kolmasosa
yli 35-vuotiaista naisista ei pystynyt tulemaan raskaaksi vuoden
sisällä. 35 vuoden ikä on siis raja, jonka ylittämisen jälkeen
lisääntymistoiminnot heikkenevät pysyvästi.
Vaihdevuosia edeltävinä 10–15 vuotena munarakkuloiden määrä alkaa
vähentyä ja follikkelia stimuloivan hormonin (FSH) taso nousee
vastaavasti. Yhdessä nämä muutokset heijastavat ikääntyvien
munarakkuloiden laadun ja toimintakyvyn heikkenemistä, kun
herkemmät munarakkulat ovat jo puhjenneet. Suunnilleen samaan
aikaan näiden muutosten kanssa kuukautiskierto muuttuu myös
merkittävästi. Kuukautiskierto voi pysyä säännöllisenä vaihdevuosia
edeltävinä vuosina, mutta kierto lyhenee follikulaarivaiheen
lyhenemisen takia. On havaittu, että kierron lyheneminen
keskimäärin 3–4 päivällä verrattuna kierron pituuteen ennen 30
ikävuotta on hyödyllinen hedelmällisyyden alenemisen
ennustaja.
Iän vaikutus munasolujen
laatuun
Hedelmällisyyden
aleneminen vaikuttaa myös olevan suora seuraus ikääntymiseen
liittyvästä naisen munasarjoissa olevien terveiden munasolujen
vähenemisestä. Tytöllä on syntyessään kaikki munasolut, jotka
hänellä koskaan tulee olemaan (noin 400 000). Niinä vuosina, kun
nainen on lisääntymisikäinen, joka kuukausi kypsyy yleensä vain
yksi munasolu. Munasolujen lukumäärä alkaa vähentyä lapsuudessa, ja
väheneminen jatkuu aikuisiässä. Ovulaatio vähentää munasolujen
määrää, mutta suurin osa munasoluista imeytyy hitaasti elimistöön.
Useimmilla naisilla munasolut ovat loppuneet 50–60 vuoden ikään
mennessä.
Munasarjat lakkaavat toimimasta, kun munarakkulat ja munasolut ovat
loppuneet, ja kun estrogeeni- ja progesteronihormonien tuotanto
lakkaa.
Muut ikään liittyvät tekijät
Muut tekijät voivat myös vaikuttaa vanhempien
naisten lisääntymistoimintoihin. Näitä tekijöitä ovat:
Yhdyntätiheys, joka saattaa laskea ikääntymisen ja pariskunnan
suhteen vakiintumisen myötä; epäsäännöllinen ovulaatio, jota
esiintyy ikääntymisen myötä naisen hormonitasojen muuttuessa; ja
luteaalivaiheen häiriöt, joita esiintyy, kun progesteronituotanto
on liian vähäistä kohdun limakalvon pitämiseksi tarpeeksi paksuna,
että hedelmöittynyt munasolu voisi kiinnittyä siihen.
Kaiken kaikkiaan ikääntymiseen (suhteessa naisen
lisääntymisjärjestelmään) liittyy monia fysiologisia vaaroja:
- Keskenmeno: riski suurenee
yli 40-vuotiailla naisilla.
- Altistuminen sairauksille, jotka
voivat vaikuttaa lisääntymiselimistöön: mukaan lukien
endometrioosi ja sukupuolitaudit, kuten sisäsynnyttimien
tulehdus.
- Kohdunulkoinen raskaus:
kohdunulkoiseen raskauteen liittyvä kuolleisuus on korkein
15–19-vuotiailla ja yli 40-vuotiailla naisilla.
- Kuolleisuus: vaikka
raskauteen ja synnytykseen liittyvä kuolleisuus ei olekaan korkea,
sen riski suurenee ikääntymisen myötä.
|
|
 |
 |
 |