EtusivuTietoa sivustostaSanastoLähteetHakuSivukartta
			Huoli Hoito Raskaus Huoli Hedelmällisyyden arvioiminen Hedelmällisyyden ymmärtäminen Elämän perusasiat DNA Solunjakautuminen Sukupuolten eriytyminen Anatomia ja toiminta Ovulaatio Siittiötuotanto Hormonien tärkeys Hedelmällisyyden maksimointi Hedelmällisyys: johdanto Naisen hedelmällisyys Miehen hedelmällisyys Hedelmättömyyden seuraukset Lääkäriltä kysyttäviä kysymyksiä IVF-klinikat Suomessa Järjestöt ja yhdistykset		Solunjakautuminen Mitoosi   Mitoosin aikana solu jakautuu kahdeksi identtiseksi tytärsoluksi, joissa on sama kromosomimäärä kuin alkuperäisessä solussa (ks. alla oleva kaavio). Kun solu on jakautumisten välisessä lepotilassa, kromosomit ovat pakkautuneet tumaan eikä niitä voi nähdä. Kun solunjakautuminen alkaa ja siirrytään mitoosivaiheeseen, kromosomit muuttuvat näkyviksi. Kromosomit lyhenevät ja paksunevat, jakautuvat kahtia pituussuunnassa (kahdeksi DNA-juosteeksi, jotka kloonaavat itsensä), vetäytyvät erilleen ja siirtyvät solun vastakkaisiin päihin. Viimeiseksi jakautuu solulima (solun sisältämä hyytelömäinen aine) ja kummankin uuden solun ympärille muodostuu uusi solukalvo. Kumpaankin tytärsoluun tulee yksi sarja kromosomeja. Tytärsolut voivat myös jakautua mitoosilla ja tuottaa lisää soluja, jotka tekevät samoin. Mitoottinen solunjakautuminen varmistaa, että elimistön kasvaessa jokaiseen soluun tulee 46 kromosomia, jotka ovat alkuperäisen hedelmöittyneen munasolun (tsygootti) kromosomien tarkkoja kopioita. Kasvun jatkuessa geenien sisältämät ohjeet varmistavat, että solut erikoistuvat kudoksiksi ja kudokset kehittyvät elimiksi, ja että yksilölliset ominaisuudet kuten silmien ja hiusten väri tulevat lopulta näkyviin.  Mitoosi ei lopu aikuisiässäkään. Mitoosi: tuottaa orvaskedessä soluja, jotka korvaavat ihon pintakerroksesta irtoavat vanhat solut.  vastaa uusien puna- ja valkosolujen tuotannosta muodostaa uusia soluja vahingoittuneiden kudosten korjaamiseksi.  Mitoosi ei kuitenkaan vastaa kaikkien solujen korvaamisesta. Jotkut solut muodostuvat meioosissa.  Meioosi Ihmisen kudosten kaikissa soluissa on 46 kromosomia, mutta jos sama pitäisi paikkansa myös siittiöiden ja munasolujen kohdalla, hedelmöityksen seurauksena syntyisi tsygootti, jossa on 92 kromosomia, ja kromosomien lukumäärä kaksinkertaistuisi jokaisessa sukupolvessa. Näin ei kuitenkaan tapahdu, koska sukusolut syntyvät meioosiksi kutsutussa jakautumisprosessissa. Toisin kuin mitoosissa, meioosissa (joka tapahtuu vain munasarjoissa ja kiveksissä) syntyy neljä tytärsolua, joissa on vain puolet normaalista kromosomimäärästä (ks. alla oleva kaavio).   Kuten mitoosissa, kromosomit lyhenevät, paksunevat ja jakautuvat kahtia. Sitten kromosomit kuitenkin asettuvat pareiksi siten, että äidiltä ja isältä alunperin saadut kromosomit ovat vierekkäin. Seuraavaksi kromosomit kietoutuvat toisiinsa niin tiukasti, että kun ne lopulta siirtyvät erilleen, molemmissa uusissa kaksinkertaisissa kromosomeissa on osa äidin ja osa isän geeneistä. Lopuksi kaksi uutta solua jakautuvat vielä kerran, jolloin kaikkiin neljään tytärsoluun tulee vain 23 kromosomia.  Meioosin aikana tapahtuva geneettisen materiaalin vaihto selittää sen, miksi lapset eivät näytä täsmälleen samalta kuin vanhempansa ja miksi kaikilla paitsi identtisillä kaksosilla on ainutlaatuinen geeniperimä. Normaali kromosomimäärä palautuu hedelmöitysvaiheessa, kun siittiö ja munasolu yhtyvät. Nämä 46 kromosomia ovat itse asiassa 23 homologista kromosomiparia, koska yhden parin molemmat osapuolet ovat samanmuotoisia ja -kokoisia. Yksi kromosomipari, sukupuolikromosomit, ovat erikokoisia.
			© 2003-2008 Merck Serono S.A. Lue myös sivuston käyttöehdot. Last Updated:18/04/2009