EtusivuTietoa sivustostaSanastoLähteetHakuSivukartta
			Huoli Hoito Raskaus Huoli Hedelmällisyyden arvioiminen Hedelmällisyyden ymmärtäminen Elämän perusasiat Ovulaatio Siittiötuotanto Hormonien tärkeys Hedelmällisyyden maksimointi Hedelmällisyys: johdanto Naisen hedelmällisyys Miehen hedelmällisyys Hedelmättömyyden seuraukset Lääkäriltä kysyttäviä kysymyksiä IVF-klinikat Suomessa Järjestöt ja yhdistykset		Ovulaatio Naisen sukusolut (munasolut) muodostuvat munasarjoissa. Munanjohtimet ja kohtu kuljettavat ja suojaavat munasoluja niiden poistuttua munasarjoista. Kohtu myös ravitsee ja suojaa alkiota, mikäli hedelmöitys tapahtuu. Munasarjat Munasarjat ovat ne naisen sukupuolielimien osat, jotka tuottavat ja vapauttavat kypsiä munasoluja. Naisella on kaksi munasarjaa, jotka sijaitsevat kohdun molemmin puolin. Munasarjat ovat kaksi mantelinmuotoista rauhasta. Munasarjojen pintaa peittää epiteelikudos. Munasarjaepiteelin alla on tuhansia mikroskooppisen pieniä munarakkuloita. Munasolut sijaitsevat munarakkuloissa ja murrosiän jälkeen munasarjoissa on jatkuvasti eri kehitysvaiheissa olevia munarakkuloita. (Munarakkuloiden kehitys kuvataan myöhemmin tässä osiossa). Munasarjoilla on kaksi tärkeää tehtävää: Ne tuottavat ja varastoivat naisen sukusoluja (munasoluja), jotka sijaitsevat primaaristen munarakkuloiden eli alkumunarakkuloiden sisällä. Ne toimivat myös umpieritysrauhasina ja tuottavat naisen sukupuolihormoneja, estrogeeneja (pääasiassa estradiolia) ja progesteronia.  Munanjohtimet Munanjohtimet ovat kaksi noin 10 cm pituista putkea, jotka lähtevät kohdusta ja päättyvät sormimaisiin hapsuihin. Hapsut ”leijuvat” munasarjojen kohdalla mutta eivät ole niissä kiinni. Ovulaation aikana munanjohtimen hapsupää ottaa vastaan munasarjoista irtoavan kypsän munasolun. Munanjohdinten sisäpuoli on biokemiallisesti monimutkainen ympäristö. Munasolu pysyy munanjohtimessa muutaman päivän. Hedelmöitys tapahtuu yleensä munanjohtimen etäisemmässä päässä, kuten seuraavasta kaaviosta ilmenee. Jos hedelmöitys tapahtuu, alkio pysyy munanjohtimessa kunnes se on kehittynyt pieneksi solujoukoksi (blastokysta). Sen jälkeen munanjohtimen seinän lihasten supistukset (samankaltaiset kuin suolen seinämässä) ja värekarvat alkavat kuljettaa munasolua kohti kohtua, jossa alkio kiinnittyy kohdun seinämään ja raskaus alkaa. Kohtu Kohtu on päärynänmuotoinen elin, joka voi muuttua huomattavan paljon naisen hedelmällisten vuosien aikana. Kohdun limakalvo (endometrium) tarjoaa alkion kiinnittymiselle ja kehittymiselle suotuisan ympäristön murrosiästä vaihdevuosi-ikään. Kohdun limakalvo paksunee kuukautiskierron ensimmäisen puoliskon (proliferatiivinen vaihe) aikana. Ovulaation jälkeen siihen muodostuu erittäviä rauhasia munasarjojen tuottamien hormonien vaikutuksesta. Jos hedelmöitystä ei tapahdu tai alkio ei kiinnity, kohdun limakalvo poistuu elimistöstä emättimen kautta kuukautisvuotona ja kehittyy hitaasti uudelleen seuraavan kierron aikana. Kohtu myös supistelee voimakkaasti synnytyksen aikana, mikä mahdollistaa lapsen syntymän. Kohtu muodostuu kahdesta tärkeästä osasta: Paksumpi yläosa eli kohdun runko. Kapeampi alaosa eli kohdunkaula.  Munanjohtimet lähtevät kohdunpohjan molemmilta puolilta, ja kohdunkaula avautuu emättimeen. Kohdunkaula on sylinterimäinen ja ulottuu emättimen yläpäästä kohdun sisälle. Se on noin 2,5 senttimetrin pituinen, ja sen läpi kulkee ohut kanava, jonka molemmissa päissä on aukko (sisempi ja ulompi kohdunsuu). Kohdunkaulan sisäseinämissä on kryptoja eli pieniä rauhasia, jotka erittävät emäksistä limaa. Tämä lima suojaa siittiöitä emättimen happamilta eritteiltä. Kryptat toimivat myös siittiövarastoina. Kohdun seinämä muodostuu kolmesta kerroksesta: Sisimpänä on kohdun limakalvo eli endometrium. Keskellä on kohtulihas eli myometrium. Uloimpana on vatsakalvo eli peritoneum.  Vatsakalvo erittää vesipitoista nestettä, joka ehkäisee kohdun ja ympäröivien elinten välistä hankausta. Allaolevassa poikkileikkauskuvassa esitetään kohdun rakenteet. Emätin Emätin on putkimainen elin, joka ulottuu kohdunkaulasta ulosmenoaukkoon. Emätin sijaitsee sen takana sijaitsevan peräsuolen ja edessä olevien virtsarakon ja virtsaputken välissä. Se koostuu pääasiassa limakalvon peittämästä sileälihaksesta, ja sen tehtävä on ottaa vastaan miehen siemenneste. Se toimii myös synnytyskanavan alaosana ja kohdun eritteiden ja kuukautisvuodon poistokanavana. Ulkosynnyttimet Ulkosynnyttimet muodostuvat naisen ulkoisista sukupuolielimistä, jotka ympäröivät emättimen aukkoa ja liukastavat emätintä. Ulkosynnyttimiä ovat: Häpyliitoksen kohdalla oleva ihonalaisen rasvakudoksen muodostama häpykukkula, jota aikuisella naisella peittää karkea karva. Klitoris, joka on samankaltainen paisuvaisrakenne kuin miehen siitin.  Rasvakudoksesta muodostuvat pienet häpyhuulet, jotka ympäröivät emättimen aukkoa. Karvatuppia ja hiki- ja talirauhasia sisältävät isot häpyhuulet. Isojen häpyhuulten sisäpinnalla sijaitsevat pienet häpyhuulet ovat kosteat eivätkä sisällä karvatuppia. Bartholinin rauhaset eli liukastavaa nestettä erittävät pavunmuotoiset rauhaset emättimen aukon molemmin puolin.  Rinnat Rintojen maitorauhaset tuottavat ravintoa vastasyntyneelle lapselle. Aivolisäkkeen tuottama prolaktiinihormoni saa maidontuotannon alkamaan synnytyksen jälkeen ja ylläpitää sitä. Naisen rintojen kehitys jatkuu vielä pitkään kuukautisten alkamisen jälkeen. Lapsilla ja miehillä on myös alkeelliset rinnat. Yhteenveto naisen sukupuolielimistä Naisen sukupuolielimistön rakenteet  Rakenne  Kuvaus  Toiminta  Kohtu  Päärynänmuotoinen ontelo, joka koostuu limakalvon peittämästä kohdunpohjasta ja kohdunkaulasta. Alkion kiinnittymis- ja kehityspaikka. Kohtulihas supistelee voimakkaasti synnytyksen aikana. Munasarjat  Kaksi mantelinmuotoista rakennetta, jotka sijaitsevat lantio-ontelon molemmin puolin. Hedelmällisyyden kannalta välttämättömät sukupuolielimet. Tuottavat ja varastoivat sukusoluja (munasoluja). Tuottavat ja vapauttavat estrogeeneja ja progesteronia. Munanjohtimet  Putket, jotka päättyvät sormimaisiin hapsuihin, jotka sijaitsevat munasarjojen yläpuolella mutta eivät ole kiinnittyneet niihin. Munasolut kulkevat munasarjoista kohtuun. Hedelmöityksen tapahtumispaikka. Emätin  Kehon ulkopuolelta kohdunkaulaan johtava kanava. Synnytyskanavan alaosa. Ottaa vastaan miehen siittiöt. Ulkosynnyttimet  Yhteiskäsite ulkoisille sukupuolielimille (esim. klitoris ja häpyhuulet). Ympäröivät ja liukastavat emättimen aukkoa.
			© 2003-2008 Merck Serono S.A. Lue myös sivuston käyttöehdot. Last Updated:18/04/2009