EtusivuTietoa sivustostaSanastoLähteetHakuSivukartta

 Huoli MenuHuoli
 Hoito MenuHoito
 Raskaus MenuRaskaus


Huoli

  Hedelmällisyyden arvioiminen
  Hedelmällisyyden ymmärtäminen
  Elämän perusasiat
  Ovulaatio
  Siittiötuotanto
  Hormonien tärkeys
  Naishormonit
  Mieshormonit
  Hedelmällisyyden maksimointi
  Hedelmällisyys: johdanto
  Naisen hedelmällisyys
  Miehen hedelmällisyys
  Hedelmättömyyden seuraukset
  Lääkäriltä kysyttäviä kysymyksiä
  IVF-klinikat Suomessa
  Järjestöt ja yhdistykset
Graphic

Mieshormonit

Normaalien, kypsien siittiöiden muodostuminen on avaintekijä miehen hedelmällisyydessä. Siittiötuotantoa säätelee pääasiassa kaksi hormonia:
  • FSH: vastaa kiveksissä tapahtuvan siittiötuotannon stimuloinnista
  • LH: stimuloi miehen sukupuoliominaisuuksia ylläpitävän testosteronihormonin tuotantoa 
Testosteronin ja muiden hormonien vaikutuksesta kypsymättömät siittiösolut kehittyvät usean vaiheen kautta kypsiksi siittiöiksi. Tämän jälkeen siittiöt kulkeutuvat lisäkiveksiin, jossa niille kehittyy liikkumiskyky 18–24 tunnin jälkeen. Lopulta kypsät siittiöt kulkevat siemenjohtimien kautta rakkularauhasiin, jossa ne pysyvät siemensyöksyyn asti. Prosessi kestää kokonaisuudessaan noin 72 päivää.

Kun mies saa siemensyöksyn, rakkularauhasissa olevat siittiöt sekoittuvat eturauhasesta ja muista rauhasista tulevaan nesteeseen, ja tuloksena on siemennestettä. Kun siemenneste purkautuu naisen emättimeen, siittiöt uivat kohdunkaulan ja kohdun läpi hedelmöittämään munasolun.

Kiveksissä olevista itusoluista muodostuu siittiöitä koko miehen aikuisiän ajan. Erilaiset hormonit, mukaan lukien FSH ja LH säätelevät siittiötuotantoa. LH stimuloi kivesten välisoluja (Leydigin soluja) tuottamaan mieshormoni testosteronia. FSH stimuloi yhdessä testosteronin kanssa kivesten siementiehyitä tuottamaan kypsiä siittiöitä. Siittiöiden tuotantoprosessi eli spermatogeneesi kestää kokonaisuudessaan noin 72 päivää.



Siittiöt ovat pitkälle erikoistuneita soluja. Ne muodostuvat kahdesta välttämättömästä osasta: akrosomin muodostamasta päästä ja liikkumisen mahdollistavasta hännästä. Akrosomi ympäröi tumaa, joka sisältää geneettisen tiedon.

Siittiötuotanto on kuitenkin epätaloudellinen ja haavoittuva prosessi. Monen sadan miljoonan kypsän siittiön päivittäiseen tuotantoon tarvitaan yli kahdeksankertainen määrä itusoluja. Lisäksi vain murto-osa muodostuneista siittiöistä pystyy hedelmöittämään munasolun.

Siittiöt voivat elää  synnytyskanavassa 48 tuntia tai kauemminkin. Parhaiten liikkuvat siittiöt uivat kohdun läpi munanjohtimiin, missä hedelmöitys tapahtuu. Munasolun saavuttaa vain joitakin satoja siittiöitä. Kun yksi siittiö on yhtynyt munasoluun, alkaa solunjakautuminen. Alkio kiinnittyy kohdun seinämään 6–7 päivää ovulaation jälkeen.




Hedelmöitys riippuu niin monesta monimutkaisesta mekanismista, että sen onnistuminen on suoranainen ihme. Hedelmöityksen epäonnistuminen ei kuitenkaan aina johdu munasolun ja siittiön välisistä ongelmista. Ongelmat voivat alkaa paljon aikaisemmin.



  To Top Of Page
© 2003-2008 Merck Serono S.A. Lue myös sivuston käyttöehdot.
Last Updated:18/04/2009
Link to Serono Corporate Site