Tyyli & Muoti

Silmälaseista juttua

Silmälasit on siinä mielessä jännät jutut, että niitä on pakko pitää päässä melkein koko ajan, jolloin se miltä ne näyttää päässä on tosi tärkeää, tietty sen lisäksi että ne sopii siihen päähän. Itse oon aika paljon aina panostanut siihen, että ne silmälasit ja aurinkolasit näyttää hyvältä päässä, mutta tiedän monia jotka ei pidä näitä laseja osana asustetta, vaan vain laitteina, joiden tehtävä on korjata näköä. Ja sen kyllä monesti sitten valitettavasti huomaa, sillä jos ne lasit on väärän malliset kasvoihin suhteutettuna, niin ne laskee ulkonäköä kyllä kovasti.

Ja nykyään ei musta ole oikein mitään syytä sille, miksi ei omaisi ainakin pari paria silmälaseja, koska niitä saa nykyään tosi halvalla, varsinkin jos ostaa netistä (tässä ohjeet ja tässä lisää jos kiinnostaa). Sen takia voi ihan hyvin ostaa useat parit kerralla, kun noi ei maksa kuin murto-osan siitä, mitä kunnon laadukkaat merkkilasit maksoi vaikka 2000-luvun alkupuolella. Silloin muistan kun ne makso ihan sikana, siis älykalliita!

Ainoa asia mikä vielä 2017 nostaa noiden hintaa enemmän on jos ottaa noihin laseihin noi moniteholinssit. Ne on vielä ehkä jopa yllättävänkin kalllitta, kun ei luulisi että niiden tekeminen nyt maksaisi niin paljon ekstraa. Kuitenkin hinnassa tollanen ominaisuus on helposti ainakin 100 euroa lisää, joka nostaa lasien hinnan helposti jo melkein kaksikertaiseksi normaalista hinnasta. Että jos haluat tai käytät moniteholaseja, niin ymmärrän silloin kyllä hyvin, jos omaa vain yhdet silmälasit. Kuitenkin nopeasti katsottuna noin 75 % ihmisistä käyttää ihan noita peruslinssejä, jolloin on ihan turha omata vain yhdet lasit.

Suomalaisten kannattaisikin mun mielestä panostaa enemmän silmälasimuotiin, sillä näkee niin paljon sellaisia huonosti istuvia ja huonosti kasvoihin sopivia laseja kun tuolla kaupunkilla kävelee. Kaikki näyttää kivemmilta ja kauniimmilta, kun heillä on silmälasit jotka sopii omien kasvojen muotoihin. Esimerkiksi pienet kehykset näyttää hölmöiltä, jos kasvot on tosi isot ja leveät. Toisaalta valtavat paksut sangat näyttää monesti vähän hassuilta, jos kantaja on hyvin siro ja pieni.

huonot silmälasit
Esim. nää silmälasit ei sovi yhtään näihin kasvoihin

Sovittakaa siis silmälasit kasvojen mukaan, ja kattokaa vähän millaiset silmälasit nyt on muodissa! Parantaa helposti teidän ulkonäköä tosi pienellä vaivalla.

Tyyli & Muoti

Ei Sanota Elämälle Ei

No täältähän se putkahti, tyyliblogi jonka ei koskaan pitänyt putkahtaa. En ole koskaan pitänyt käsitteestä muotibloggaaja, se tavallaan etoo minua enkä varsinkaan tahtonut koskaan tulla sellaiseksi. Toki itsekkin tunnen kyseisen termin alle putoavia ihmisiä ja pidän heitä ihan mukavina olentoina, mutta nehän on tietenkin vain poikkeuksia, jotka vahvistaa säännön. Muotibloggaajathan on vain itserakkaita narsisteja jotka tahtoo ilmaista tavaraa! Noh, uskoakko tuota sittenkään. Kuitenkin luen muotiblogeja, ja tyyliblogeja (jos niillä nyt eroa on) ja jotenkin päädyin näköjään myös kirjoittamaan sellaista.

 

Aurinkolasit – Seppälä / Kaulakoru Gina Tricot / Bikinien yläosa – Gina Tricot / Toppi – Gina Tricot / Farkkusortsit – H&M /  Laukku – My Chemical Romance tour 2011 merchandise / Sormus – Glitter

Tyyliblogia en koskaan ajatellut perustavani, mutta uuden suomenkielisen blogin kyllä. Olen tunnettu kaveripiireissä sinä tyttönä, jolla on hirveän monta blogia. Onhan niitä kertynyt melkein tusina, kyllä minä sen myönnän. Mutta suurin osa on ollut projektiluontoisia tai jopa yksityisiä, pääblogini on aina pysynyt kotinani. Ennen kuin eräs lukijani hiljattain ehdotti tyyliblogin aloittamista, satunnaiset ajatukset sellaisesta olin aikaisemmin sivuuttanut toteamalla eihän mulla ole edes järjestelmäkameraa.
No, eihän mulla olekkaan. Mitä sitten? Olen aina ollut sellainen tyttö jolla ei ole varaa uusimpiin vehkeisiin ja vempaimiin, taikka kuteisiin. Tarkoittaako se, että meillä tällaisilla tytöillä ei saisi olla tyyliblogia? Tarkoittaako se etten voi nousta meidän äänitorveksemme? Tarkoittaako se etten voisi kokeilla? Tarkoittaako se ettei vähästäkin voisi luoda paljoa? Nouse kunnianhimoisena ratsusi selkään, oi blogsteri, ja luo uutta! Niin tein. Miksi sanoa mahdollisuudelle ei?
Luvassa on siis tyyliblogi ihmiseltä, joka ei seuraa muotia. En sitten tippaakaan. Joltain kuulin hiljattain, että tänä kesänä farkkukangas on ollut muodissa? Senkin kuulin näin jälkeenpäin kun syksy jo koputtelee ovelle. Kun ostan vaatteita, en juurikaan mieti mikä on muodissa ja mikä ei, mietin mikä sopii minulle ja mikä ei, mistä pidän ja mistä en. En yritä ylläpitää mitään tiettyä tyyliä, en yritä olla rokkari tai hipsteri tai pissis, olen mitä olen ja joskus se sopii johonkin näistä kategorioista.
Kaikenkaikkiaan olen edes vähän tyytyväinen siihen, mitä toistaiseksi olen. En pidä itseäni erityisen kauniina, mutta koen olevani terveemmässä kunnossa kuin aiemmin. Viime vuonna laihduin kymmeniä kiloja ja se nosti itsetuntoani. Tietysti minulla on todella paljon asioita ulkonäössäni jotka ärsyttävät ja sellaisia todella huonoja ulkonäkö-päiviä on paljon. Eikö meillä kaikilla? Kilot kuitenkin harvemmin haittaa enää missään muualla kuin sovituskopissa.
Kun aloin laihtua, aloin myös ostamaan uusia vaatteita, paljon, paljon uusia vaatteita. Ennen en juurikaan shoppaillut sillä en kokenut vartaloni olevan sen arvoinen. Nyt uskaltauduin korostamaan vyötäröäni ja ostamaan muitakin vaatteita kun väljiä paitoja tai mekkoja. Kaikki pohjustautui ymmärrykseen siitä, että ihmiset kyllä tietävät minkä kokoinen olen. Jos laitan päälle hieman ihonmyötäisemmät vaatteet ei kukaan totea, että OHO, se onkin lihava! Usein ihmiset nimittäin huomaavatkin ensimmäisenä nousseen itsevarmuuden.
Sanonta siitä, että itsevarmuus on kauniimpaa kun mikään muu, on ehkä kulutettu, mutta se on osoittanut pitävänsä paikkansa. Vaikka sisältä olenkin maailman epävarmin pieni tai suuri tyttö, silloin kun tunnen olevani itsevarmoimmillani, tunnen olevani kauneimmillani. Suurimmat ulkonäköpaineeni eivät enää tule minun sisältäni, vaan muista. Allemuuskompleksini on edelleen ennallaan ja kauniimmat ihmiset sekä muiden pahat sanat eivät poistu mielestäni koskaan. Ujokin olen enkä sille voi mitään, se ei kuitenkaan välttämättä kumoa täysin itsevarmuutta.

No, katsellaan mitä tästä tulee! Ja tuleeko minusta itserakas narsisti, joka tahtoo kaiken ilmaiseksi?

Pohdintaa ja muuta yleistä

Pohdistaa Naiseudesta

Näin raskaaksi tulemisen tavoittelu saa helposti minut pohtimaan enemmänkin naiseutta ja sitä. mitä tarkoittaa olla nainen. Tämän kirjoitin eilen illalla kun en saanut unta.

naiseus
Kuuluuko naisen näyttää näin hyvältä?

Naisena oleminen on kaunista. Kerran kuussa vatsaani alkaa kouraista. Silloin asetun sängylle lepäämään, keitän teetä ja hieron lempeästi masuani. Siellä saattaa joskus kasvaa ihan oikea ihminen, ajatus siitä tekee minut onnelliseksi ja hymyilen jokaisella kouraisulla. Olen kiitollinen siitä, että saan vuotaa verta viikon verran. Onnekkaassa rauhassani kaadan kuumaa teevettä vaaleanpunaiseen mukiini ja hymähdän onnellisena samalla kun tunnen sisäelinteni muljahtelevan. Ei kun mitä??! Ei se ihan niin mennytkään. Naisena oleminen on monimutkaista. Vuodan kerran kuussa kehoni herkimmästä paikasta kivuliaasti verta viikon ajan yrittäen samalla pysyä täysijärkisenä ja pyrin olemaan karkoittamatta kaikkia ihmisiä ympäriltäni. Samalla olen liian herkkä ja arvaamaton, mutta saan myös luvan suhtautua kaikkeen suunnattoman sentimentaalisesti. Naisena oleminen on samanaikaisesti suunnattoman palkitsevaa ja suunnattoman turhauttavaa. Silti olen onnellinen saadessani olla nainen.

Juhlimme myös kansainvälistä naistenpäivää. (Kai olette halineet jo elämänne naisia?) Istun itse tällä hetkellä keskellä vaaleanpunaista kotiani antaen sormieni vaellella vaaleanpunaisella näppäimistölläni. Olen siis hyvin vahvasti tyttömäinen tyttö, tai naisellinen nainen. Minulla on mahdollisuus kirjoittaa tätä ja vaikuttaa asioihin. Minulla on oikeus istua juuri nyt juuri tässä sekä tehdä ja toivoa asioita. Toiseen aikaan tai toisessa paikassa asiat voisivat olla hyvinkin toisin.

Minun oikeuteni nyt ja tässä on olla nainen. Minun oikeuteni on nauraa, tanssia, itkeä ja hymyillä. Minun oikeuteni on mokailla aina silloin tällöin, vajota välillä häpeästä maanrakoon ja nousta sitten ylös sieltä. Minun oikeuteni on tehdä suuri numero kaikista näistä asioista. Minun oikeuteni on olla häikäisevän kaunis, pukeutua mekkoon ja sipsutella ylpeänä minne ikinä tahdonkin. Minun oikeuteni on myös olla laittautumatta, hukuttautua villapaitaan ja olla käymättä suihkussa muutamaan päivään jos siltä tuntuu. Minun oikeuteni on siis laittautua tai olla laittautumatta täysin itseäni varten. Minulla on oikeus olla seksikäs. Minulla on oikeus kerran kuussa heittäytyä todella hankalaksi. Minulla on oikeus opiskella. Minulla on oikeus ottaa kantaa ja nostaa ääneni kuuluviin, minun oikeuteni on myös olla hiljaa. Minulla on oikeus rakastaa jokaista senttimetriä omasta vartalostani. Minulla on oikeus sanoa kyllä. Minulla on oikeus sanoa ei. Minulla on oikeus sanoa.

Eri aikakausina ja erilaisissa yhteisöissä naisen asema on vaihdellut aina miesten holhouksessa olemisesta itsenäisyyteen. Etenkin länsimaissa naisen asema on saanut erityistä huomiota 1800-luvulta lähtien ja on yhä alati keskustelun aiheena. Naisen euro on 80 senttiä ja myös naisiin kohdistuva väkivalta on huolestuttavan monitasoista. Naisiin kohdistuva väkivalta paljastaa samalla myös yhteiskunnassa vallitsevan sukupuoleen perustuvan syrjinnän, jonka taustalla ovat selkeästi sukupuolten väliset valtaerot. Väkivallan kohteeksi joutuneiden naisten oikeuksien turvaaminen vahvistaisi samalla kaikkien väkivallan uhriksi joutuneiden oikeuksia.

Naistenpäivänä naisia ja äitejä, tyttäriä, siskoja, isoäitejä, tätejä ja muita tärkeitä naisia ympäri maailmaa hemmotellaan kukilla ja konvehdeilla. 8.3. naisia kunnioitetaan, mutta tavoitellaanko mistään suunnasta minkäänlaista muutosta? Naisia on alistettu ja alistetaan yhä päivittäin, ja suhteisiin miehen ja naisen välillä liittyy edelleenkin epäoikeudenmukaisuuksia. Tunnen henkilökohtaisesti liian monia naisia, jotka ovat joutuneet raaan lähisuhdeväkivallan uhreiksi. He ovat upeimpia, rohkeimpia ja kauneimpia naisia keitä tiedän sisältä ja ulkoa.

Suomessa toimii valtakunnallinen neuvonta- ja tukipuhelin Naisten Linja, joka on suunnattu väkivaltaa kokeneille naisille ja tytöille sekä heidän läheisilleen. Naisten Linja kuuntelee, tukee ja antaa tietoa väkivallasta ja siitä selviytymisestä. Naisten Linjan toiminnan mahdollistavat kymmenet vapaaehtoiset naiset, jotka haluavat antaa aikaansa väkivaltaa kokeneiden naisten tukemiseen ja ovat kouluttautuneet päivystäjiksi. Tänään naistenpäivänä Naisten Linja aloittaa ennätyksellisen suuren vapaaehtoisrekrytoinnin ja etsii pääkaupunkiseudulla n. 60:tä uutta vapaaehtoista naista päivystäjiksi Naisten Linjalle. Naisten Linja ottaa vastaan mielellään myös lahjoituksia tilille FI76 8000 1710 1157 01 (Danske Bank) viitteellä 1067, summa saa tietysti olla mitä tahansa maan ja taivaan väliltä.

Minä haluaisin olla sellainen nainen, jolla on jotakin sanottavaa ja jota myös halutaan kuulla. Tahtoisin olla rohkea ja sanavalmis, hauska persoona, jonka seurassa on kiva olla. Tahtoisin olla suloinen, sellainen että muille tulee hyvä mieli ja, että on helppo tulla iloiseksi kun minä astun huoneeseen. Tahtoisin olla itsenäinen ja tasapainoinen, sellainen että minua ei kiinnosta mitä muut ajattelevat. Tahtoisin, etten lannistuisi tuijottavista silmäpareista tai siitä jos sanon jotain väärin, ehkä joskus hassustikin. Tahdon menestyä. En tahdo hävetä, tahdon olla rohkea, vapautunut ja uskaltaa. Tahdon olla sellainen nainen.